Vanhoi rustailui :))

Sydämeni itkee verisiä kyyneliä,
jotka tekevät punaisen lammikon eteeni.
Se vain syvemmäksi kohoaa,
enkä näe enää pohjaa.

Lammikko yli polvieni yltää,
vesi on sameaa ja kylmää.
pääni se jo peittää,
keuhkoni vesi täyttää,
enkä voi enää hengittää.

Tän runonpätkän tarina juontaa juurensa inttiajoilta, jossa olin tän kirjottamisen aikaa jollai tapaa vähä masentunu ja olin tuvas yksikseni kelailemas kaikkee syvällistä settii ja sitte tää vaan synty. :)


Petos
Mikä ihmisen saa toisen vedettyä mukaan petokseen,
ja pudottamaan uhrin polvilleen?
Syyn tietää tahdon siihen,
Mikä ihmisen saa murtamaan toisen sydämen?

Sinä vain hyppäsit toisen kelkkaan,
vaikka sanoit tulevasi minua ikuisesti rakastamaan.
Muistat varmaan yhteiset onnen hetkemme,
ja silti jokin sai sinut valheen ja petoksen tielle.

Sinulle sanon vain neuvon tämän,
pettäminen tekee sinusta halvan ja säälittävän!
Jätkien toisten annoit ymmärtää ja olettaa,
että perässäsi kuolaten juosta ne saa.

Etkö ymmärrä petoksen hintaa?
Sen maksaminen on kallista ja rankkaa.
Ystävyys, luottamus ja rakkaus,
niitä tavoitellessasi ne karkaavat koko ajan kauemmas.

Pian huomaat jääväsi yksin pimeään,
toivoen ettet olisi mennyt ketään pettämään.
Heti kun hinnan ymmärrät ja olet valmis maksamaan,
on velkasi maksettu ja puristavan otteen,
tunnet rinnastasi poistuvan.

Tän tarina liittyy mun ensimmäiseen seurustelusuhteeseen, joka ei päättyny hyvin. En nyt selitä miksi mut huomenna voin kyl :P